Happy happy!

Ei voi taas olla ku superonnellinen tuosta karvakasasta :3 jännä, miten pelkkä reenien onnistuminen voi saada näin hyvän fiiliksen aikaan.

Eilisestä jäykkyydestä ei ollut oikein enää tietoakaan, joten ei tarvitse enää harkita Mäntyharjun kisojen väliin jättämistä, jes!

Tää on yks syy miks pidän Sikestä niin hurjasti,
 seisoo käytävällä paikallaan ilman että tarttee kii ees sitoa :3

Käytiin siis hyppäämässä hieman, eikä meillä ollut kuin kaksi estettä kentällä (okseri ja pysty) ja hypättiin vähän isompaa (90-100cm) että saataisiin kotireeneistä asti kadotettua tuota mun omaa ongelmia isompiin esteisiin koska tuolle hevosellehan nuo korkeudet on ihan lastenleikkiä, mutta mulla menee kisoissa sitten jännityksen takia vellit housuun ja hylkyjähän sieltä sitten siksi sateleekin..

Jotenkin oli taas ihan sellanen fiilis ettei vaan voi olla se oikea hevonen takamuksen alla, kun jo alkuraveissa tuntu ihan omituiselta kun Sikke ei maannut ohjalla yhtään tai pistänyt muutenkaan hanttiin, mitä se yleensä tekee usein melko paljon. Askellajit (varsinkin laukka) oli tosi hyvin säädeltävissä ihan pelkällä istunnalla joka laukan kohdalla tuppaa yleensä menemään kaahottamiseksi kun tuo näkee esteet ja on ihan sillai 'mennää nyt ja mennää kovaa, jooko mami, jooko' mutta ei tänään. Tänään tuo otus toimi kun ihan oikeaoppinen ratsu :-).

Hypyt meni hyvin, tällä kertaa sattui melkein joka hypyllä askeleetkin osumaan kohdalle jolloin ei tullut sellasia ihme heittäytymisiä tuolta että varmasti pääsisi yli. Sikke vaan lensi noista esteistä yli samalla ku meikä on ihan hämillää siellä selässä että mitä ihmettä :'-D.

© Sanna Mäkelä

© Sanna Mäkelä, lievä sukellus :-D

© Sanna Mäkelä

Voikun saisi kisoissa toimimaan asiat yhtä sujuvasti kun kotonakin, niin sieltä saattaisi tulla niitä hyväksyttyjä tai nollaratoja, ehkä jopa joskus ensimmäiset aluetasolla sijoittumisetkin.

Voi kökkö.

Viime viikko meni liikutuksien kohdalta vähän pipariksi, kun itselläni oli vähän risteilyä ja synttäreiden juhlimista mutta ehkei siitä ihan suuresti ole haittaa tuolle karvapallerolle. 

Käytiin viime tiistaina vähän kentällä pyörimässä ja että mä olin niin onnellinen siitä miten hienosti Sikke kerrankin taas toimi :'-). Se että toi edes toimii siirtymisissä, eikä karkaa takamuksen alta riittää mulle jo tohon fiilikseen kun tuon kanssa on tehty käytännössä kaikki itse ilman opetusta (toisaalta, opetuksen kera voitais olla jo vaikka miten hyviä). Tästä tulee vaan mieleen kun meille hevosia hankittiin ja itse olisin mielelläni muualla ratsastanut ja iskä mulle sano, että 'mieti miten paljon parempi se fiilis on, kun voitat itse koulutetulla omalla hevosella kun jonkun toisen valmiiksi tekemällä hevosella' ja totta se olikin, fiilis on jotain ihan toista kun suunnilleen hymy pyllyssä tai vaihtoehtoisesti itku silmässä olet siellä palkintojenjaossa :'-3.

Tänään kävin sitten heittämässä pienen maastolenkin ja että mun kaikki hyvät fiilikset meni jo siinä kun hevonen laitumen portille ravatessa oli hieman könkkäisen oloinen.. Heti kun selkään loikkasi hevonen tuntu hieman oudolta ja kun alettiin ravailemaan niin se oli sellaista häntä ja pää pystyssä, selkä notkolla kipittämistä :-(. Otin vähän laukkaa että josko se siitä vähän vertyisi niinkuin tekikin mutta silti se käynti ja ravi oli vähän .... sellaista koko loppumatkan.

Kotona kiskaisin selkään arnikaa ja hieman kokeilin sitä samalla, mutta ei tuo sitä oikein arkonut kuin muutamasta kohdasta hieman. Toivon että könkkäisyyden aiheuttajana olisi nyt ollut nuo varmaan viikon kestäneet sateet, että josko ne ois hieman selkää vetäneet juntturaan tai sitten se arkoo takasista anturoita kun takaa kengätön on.

Joka tapauksessa huomenna katsellaan uudelleen millainen on selästä (toivottavasti ihana entisensä) ja laitellaan takasiin kengät ihan varmuuden vuoksi, ettei se niistä voi johtua. Toivottavasti tämä on ohimenevää ja päästään lähtemään sunnuntaina Mäntyharjulle hyppäämään :-).

Suursuon seuraesteet 11.8

Alkuun voisi melkein sanoa että paska reissu mutta tulipahan tehtyä..

Oltiin tosissaan sunnuntaina Suursuolla seuraestekisoissa, joissa sisko meni 80 cm (AM5) luokan ja itse hyppäsin 90 cm luokan, tai no hyppäsin ja hyppäsin kun neljännelle esteelle jäätiin. 

Siskolla ja Sikellä meni 80 cm ihan ok, perusradalla tuli kaksi pudotusta joten uusintaan ei tarvinut lähteä mutta muutoin hevonen oli hyvä ja hyppäsi ihan kivasti vaikka kenttä oli nurkistaan hieman upottava ja tsirp urheasti hyppäsi myös nekin esteet joilta porukka otti useammat hylyt.

© Niina Pilli

Oman ratani verkassa hevonen tuntui hyvältä, siirtymiset toimi ja hypyt meni hyvin mutta sitten itse kisaradalla katastrofi iski. Koska verkka oli maneesissa, olisi ulkokentällä saanut ottaa yhden hypyn ennen rataa alle mutten tätä ottanut koska ajattelin että mitä suotta ottaa ns turhia hyppyjä alle, koska hevonen oli verkassa ihan hyvä. Lähestyin ekaa estettä, tajusin ettei mene askeleet ihan kohdalleen ja kun olisi pitänyt hypätä niin Sikke veti liinat kiinni kaataen osan estettä. 
No, eikun uudestaan ja toisella kerralla mentiin yli vaikkakin hieman vaivalloisesti kuten myös seuraavat kaksi estettä ja sitten toinen kielto tuli esteellä, jossa oli hieman erikoisemman näköinen portti. Yritettiin hylkäyksen jälkeen uudelleen sitä eikä edelleenkään päästy yli, jälkikäteen tajusin että olisi ehkä kannattanut yrittää kakkosestettä, kun se olisi ollut ihan normaali pysty mutta eihän se sillä hetkellä tullut mieleen kun seuraavalla ratsukolla oli jo kiire aloittaa omaa suoritustaan.

Hieman mietityttää että mistä nuo kiellot tulivat, kun siskon kanssa pääsivät samoista esteistä astetta pienempinä yli mutta taitaa se syy olla siellä satulan päällä eikä suinkaan alla. Voi olla että omalla kohdalla tuli taas hieman se jännitys isommista esteistä, että pitäisi vaan saada kotireeneissä rutiiniksi ne hieman isommat radat että pääsisi itse keskittymään kisoissa enemmänkin siihen ratsastamiseen kuin siihen että 'hui kun tuo okseri näyttää isolta'-ajatteluun.

Ensi viikolla ollaan kuitenkin lähdössä Mäntyharjuun loikkimaan, katselee nyt kotireenien perusteella että mitä luokkia.

Tänään käytiin siskon kanssa vetämässä pieni maastolenkki Siken ja Vaavan kanssa, ihan lähinnä sellaista rentoa köpöttelyä. Itsehän päätin mennä ilman satulaa ja siitähä Sikke tykkäsi, kun laukkaa nostaessa vetäisi kunnon ilopukkeja kuskin roikkuessa harjasta :-D. Voisi harkita enemmänkin ilman satulaa ratsastelua ihan vain tuon tasapainon kannalta, mikä mulla on ratsastajaksi harvinaisen huono.

Reeniä, reeniä...

Käytiin eilen Siken kanssa vähän touhuamassa läheisellä kentällä, tarkoituksena koittaa saada rautakankeen vähän notkeutta ja muutenkin touhuta välillä muutakin kuin esteitä ja maastoilua, mitä meidän homma melkein pääsääntöisesti on.

Lähinnä ravailtiin paljon voltteja, tehtiin siirtymisiä ja koitettiin muutamat laukanvaihdot, joista toiseen suuntaan jopa vaihtui suoraan puhtaasti kun taas toiseen suuntaan vaihtui laukka vain etupäässä mutta lisää reeniä, niin eiköhän se siitä ;-). 

Alku oli melko kankeaa ja hevonen pisti hieman hanttiin, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa vertyi ja alkoi kuuntelemaan mitä siellä selässä pyydettiin. Ennen tuo on laukkaankin kouluarvostelupapereiden mukaan 'räjähtänyt' mutta eilen nostot ravista sujui niin sujuvasti ja huomaamattomasti että sitä hetken mietti että onkohan mulla edes oikea hevonen takamuksen alla :-D.

© Sanna Mäkelä

© Sanna Mäkelä, tsirp the ravihevonen ilmoittautuu :-D

Tänään käytiin hyppäämässä, kun eilen kentälle mennessä tuli pieni extemporeidea että eiköhän lähdetä sunnuntaina Kouvolaan seuraestekisoihin, kun nettiä selaillessani moisiin törmäsin. Ideana oli että sisko hyppää kisoissa 80 cm ja itse menen 90 cm luokan, ainoa ongelma että sisko ei ole ihan hetkeen hypännyt Sikellä saati että tuon kokoista mutta reeneissä meni niin hyvin ettei luultavasti sunnuntaina tule suuria ongelmia :-).

Hypättiin pientä kolmen esteen rataa johon kuului kaksi pystyä ja sarja jossa okseri sekä pysty joita pystyi menemään fiksuksti siten että tarvitsi vaihtaa suuntaa ja tarvitsi olla hevonen sen verran lapasessa että sai nätit lähestymiset seuraavalle esteelle. Voin ehkä illalla väsätä paintilla hienon havainnollistavan kuvan tästä radasta :-D

Hevonen tosissaan meni hyvin, muutama puomi tuli alas kun ei osannut katsoa hyvää hyppykohtaa jolloin Sikke sitten loikkaa joko ihan juuresta tai vetää megaloikat kaukaa mutta kyllä tämän pohjalta on hyvä lähteä käymään kisoissa pyörähtämässä :-)